Kirjoitimme
useamman tamperelaisen vihreän yhdistyksen voimin aloitteen siitä, että
alkoholin ulosmyyntiä pitäisi helpottaa. Pienpanimoille tulisi antaa
mahdollisuus myydä tuotteitaan ulos tilaviinien tapaan, ja ravintoloilla
tulisi olla mahdollisuus myydä asiakkaiden mukaan viiniä, olutta ja
muita mietoja juomia Alkojen aukioloaikoina.
On ilmeistä, että aloitteessa yhdistyvät maltillinen kuin pidemmällekin
viety vaatimus. Se, että pienpanimojen ulosmyynti on hankalaa, on vain
vääryys josta niin Vihreät kuin esimerkiksi pieni Rekolan panimokin
ovat pitäneet ääntä. Jos viinitilat voivat myydä tuotteitaan
ulos, on kummallista miksi pienpanimoita sorretaan.
Toinen
vaatimus, ravintoloiden toteuttama viinin ja oluen ulosmyynti, voi
kuulostaa radikaalilta, mutta todellisuudessa näin ei ole. Syy löytyy
alkoholin kulutustilastoista:
nykyään kaikesta Suomessa kulutetusta alkoholista ravintoloissa myydään
kymmenisen prosenttia, Alkoissa 33 prosenttia, kaupoissa hieman Alkoa
enemmän ja loput lähinnä matkustajamyynnissä. Usein kuulemani
anekdootin mukaan Tallinnan satamassa myydään suunnilleen saman verran
alkoholia kuin koko Suomen ravintoloissa yhteensä. Suomalaisten alkoholinkulutuksen määrää itsessään säännelläänkin Alkon myyntiverkoston kautta yllättävän vähän.
Olutta ja viiniä kulmilta, ei hypermarketista
Alkon
myyntiverkostolla on kyllä vaikutuksensa: monopolin avulla
säännelläänkin itse asiassa sitä, minne ihmiset suuntautuvat ostoksille.
Tieto siitä, että samasta kaupasta saa viiniä tai olutta, ohjaa asiakasvirtoja,
ja tämän erityisesti K- sekä S-ketjut osaavat hyödyntää. Esimerkiksi
Tampereen kaikista seitsemästä Alkosta ainoastaan Tammelassa liike
sijaitsee erillään suuresta tavaratalosta tai hypermarketista. Ulosmyynnin
vapauttaminen mahdollistaisikin sen, että viiniä ja vahvempia oluita
voisi saada myös sieltä, missä ihmiset asuvat, erillisten
kauppakeskusten sijaan.
Muuttuisivatko
ravintolat ulosmyynnin kautta sitten viini- ja olutkaupoiksi? Osa
ravintoloista varmasti myisi enemmän alkoholia ulos kuin toiset, mutta
pelkän oluen tai viinin ulosmyynnin varaan toimintaa tuskin kannattaisi perustaa. Isommissakin ravintolaketjuissa volyymit jäisivät
kuitenkin pieniksi Alkoon tai kauppoihin verrattuna: bulkkituotteet
kannattaisi edelleen myydä niistä paikoista, joiden neuvotteluvoima
takaisi halvemmat hinnat.
Määrää
merkittävämmäksi tekijäksi nousisikin laatu. Vaikka Alko kuinka
yrittäisi, on paikallisten tuotteiden hankkiminen tai tinkimättömien
harrastajien toiveiden täyttäminen hankalaa: myymälän seinillä tulevat
rajat vastaan eikä rajatun asiakaskunnan arvostamien tuotteita voi ikuisesti
varastoidakaan. Esimerkiksi real cidereita ei ole järkeä myydä kaiken kansan
Alkosta, mutta asiaan perehtyneestä ravintolasta tämä voisikin
kannattaa. Samoin on laita vaikkapa
paikallisten oluiden suhteen: erilaisten asiakasryhmien vaatimuksiin on mahdollista
vastata oikeastaan vain erilaisilla myyntipaikoilla.
Esimerkiksi dublinilaisen pienpanimon Porterhousen on helpompi myydä oluitaan ympäri maailman kuin vaikkapa tamperelaisen Plevnan. Plevan Stout kestäisi kuitenkin vertailun koska tahansa. |
*) Ruotsin Systembolagetin jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti